Yksi toisensa jälkeen

Kuulen kaiussa
huomaan varjoissa
aistin ympärillä
tunnen kaikessa
asiat joista mut tehtiin
joista minut muurattiin
yksi toisensa jälkeen
maahan sortuu niin
ei enää kulje rinnalla
yhtäkään lyhdynkantajaa
ei enää valtakuntaa
jalkojen juurella
Tulena verkkokalvolla
virtana suonissa
viiltoina hermoissa
kuva siitä kaikesta
etsin kauan
löysin paljon
katsoin kauas
kaivoin haudan
Ei enää kulje rinnalla
yhtäkään lyhdynkantajaa
ei enää valtakuntaa
jalkojen juurella