Kuumila porteilla

Me harvat kunnian miehet
seisomme valtaajaa vasten
On verellä piiretty rajamme tähän
se pitää kuin ottemme rautainen

Siis heittäytyy tielleni mies
joka kuullut on marssini äänet
Johtavat veriset jäljet luokseni
roihuavat kylät jätän taakseni

Ei välttyä voi mies kohtaloltaan
mutta seurassa hyvässä kuolla saan
Nyt aikani on olla peloton

Voin vain tarttua miekkaan
ja uskoa joukomme voimaan
Viimeistelen tien hurmeisen

Ha! Et pysäyttää voi jumalaa
käyt seipäällä sutta kaatamaan
joukkoni marssii selkäsi taa
sinut ja miehesi tuhotaan

Nyt näen se, loiston sankarhenkien
seison joukassa perääntymättä taistelleiden

Voin vain tarttua miekkaan
ja uskoa joukomme voimaan
Hyvästelen tien hurmeisen

Kuole tasitellen
kuole lailla sankarten
lailla suurmiesten